Tuntuu oudolta ajatella että minulla on kaikki hyvin. Ainahan minulla on jokin asia mielen päällä, aina on jokin vinosti, mutta nyt kaikki on hyvin. Vielä oudompaa on että haalaan itseni salille kahdeksalta aamulla, muutenkin olen rampannut siellä viimeisen viikon ajan melkeinpä joka päivä, oli lihakset rasituksesta kankeina tai ei.
Oksentamisen olen yrittänyt lopettaa, huonoin tuloksin tosin. Saman tien kun talo tyhjenee ja tiedän jääväni itsekseni hieman pidemmäksi aikaa, ahmin mahani pullolleen ja puren pahan oloni pönttöön. Tätä harrastelin muutamaan otteeseen eilen ja toissapäivänä, tänään en sitä kuitenkaan tee.
Tänään vielä lenkkeilyä, ystäväni upouuden kämpän siivoamista ja muutossa auttamista, eli syömiseen tai edes ruoan ajatteluun ei riitä aikaa.
Viikonloppuna tiedossa tuparit...Tämän- ja huomisen päivän kalorit minimiin jotta lauantaina uskaltaa irrotella ilman hirveitä kalorituskia.
Oli pakko laittaa kommenttia, löysin blogisi ihan sattumalta ja lukaisin tuon sun profiiliselostuksen - sitä samaistumisen määrää! Tuli heti yksi lemppari blogeistani :)
VastaaPoistahttp://youngwildfatfree.blogspot.com/