Here, where secrets lie

Rakkaalle isoveljelleni ja pelireissubussin pojalle.

Olen pelottavan hyvä oksentamisessa. Ennen en saanut läheskään kaikkea ulos enkä jaksanut uupumisen jälkeen enää yrittää kakoa tavaraa ulos sisältäni, mutta nyt minä jaksan. Millään muulla ei ole väliä kuin sillä että lähes mikään ei sulaudu minuun sisältäpäin.
Olin jälleen illan yksin kotona. Tein ruokaa ja itkin paistinpannuun, mutta en silti tuntenut mitään. Mättäessäni ruokaa naamaani tajusin että en edes maistanut tekeleitäni, minä vain söin ja tuijotin lautasta jonka pohja näkyi yhä enemmän ja enemmän haarukoidessani suolaista pakastepyttipannua kurkustani alas. Kun lautanen oli tyhjä, siirryin seuraavaan ruokalajiin ja taas seuraavaan ja seuraavaan.
En tunnu täyttävän masennuksen kriteerejä, vaikka tiedän että siellä se sisälläni möllöttää pienenä varjona joka ei tarvitse ruokaa kasvaakseen, mutta kuinka paljon tähän tarvitaan vielä lisää että olisin bulimikko tai edes jokin sen tapainen?? En halua olla bulimikko, haluaisin vain tietää mikä minä olen...
Paino tippuu ja mittanauha näyttää senttien kadonneen, mutta miksi minä näen peilistä koko ajan vain lihavemman ihmisen?
Huomenna en taida syödä mitään.

Mielestäni mielenkiintoisia julkisuuden bulimikkoja

John Lennon

 Stefani Germanotta eli Lady Gaga

Russel Brand

Diana